Folkhälsanin tutkimuskeskuksen uusi tutkimus osoittaa, että fyysiset, psyykkiset, biologiset ja sosioekonomiset tekijät varhain elämässä vaikuttavat kroonisten sairauksien kehittymiseen elämänkaaren aikana johdonmukaisemmin ja laajemmin kuin aiemmin tiedettiin.
The Lancet Healthy Longevity -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan nopeampi pitkäaikaissairauksien elämänkaaren aikainen kertymänopeus liittyy seuraaviin riskitekijöihin: äidin korkeampi BMI ja nuorempi ikä, lapsen pienempi syntymäpaino, nopea imeväis- ja lapsuusaikainen kasvu, huonompi sosioekonominen asema lapsuudessa ja sodanaikainen ero vanhemmista.
– Vain hyvin harva aineisto maailmassa kykenee kertomaan meille varhaiselämän merkityksestä elämänaikaiselle sairauksien kertymiselle, sanoo tutkija Markus Haapanen Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.
– Aiempi kirjallisuus on antanut vähemmän johdonmukaisen kuvan, kun taas tämä artikkeli on yleiskatsaus tähän ilmiöön ja osoittaa sen olevan laajempi ja johdonmukaisempi kuin aiemmin tiedettiin.
Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun tutkijat ovat pystyneet laskennallisesti arvioimaan sota-ajan evakuointien aiheuttamaa pitkäaikaissairauksien kertymistä ja ennenaikaista ikääntymistä. Suomalaisille sotalapsille kehittyi elämänsä aikana enemmän pitkäaikaissairauksia kuin ikätovereilleen. Sotalapsille kehittyi yksi pitkäaikaissairaus enemmän 35–40 vuotta kohden niihin lapsiin nähden, joita ei evakuoitu. Tässä tutkimuksessa ei selvitetty, mitä sairauksia näillä ihmisillä oli.
– Sotalapset lähetettiin pois suojellakseen heitä sodalta, mutta tutkimuksemme osoittaa, että tällaisella toimenpiteellä voi olla myös pitkäaikaisia terveysvaikutuksia evakuoiduille lapsille, Haapanen sanoo.
Tutkimus antaa ainutlaatuista tietoa siitä, miten varhaiset fyysiset, psykologiset, biologiset ja sosioekonomiset tekijät vaikuttavat pitkäaikaissairauksien kertymiseen elämänkaaren aikana.
– Nämä ovat hyvin monimutkaisia kysymyksiä, kun kyse on ennaltaehkäisystä, mutta kaikki interventiot, jotka vähentävät sosioekonomisia terveyseroja, ehkäisevät konflikteja ja ehkäisevät äitien ja lasten lihavuutta, voisivat olla harkinnan arvoisia, Haapanen ehdottaa.
The Lancet Healthy Longevity -lehdessä julkaistu tutkimus on luettavissa täällä.
Näin tutkimus tehtiin:
|
Lisää tietoa:
Markus Haapanen
Tutkija
Folkhälsanin tutkimuskeskus
Sähköposti: markus.haapanen@helsinki.fi
