Folkhälsanin tutkimus osoittaa, että ennen syntymää alkoholille tai huumeille altistuneiden nuorten mielenterveys ja fyysinen terveys ovat huonommat, tutkinnon suorittaminen on epätodennäköisempää ja toimeentulotuen saaminen on todennäköisempää verrattuna ikätovereihinsa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset, jotka on sijoitettu varhain kodin ulkopuolelle. Tulokset osoittavat, että lasten kehitykseen vaikuttavat sekä päihteet että ympäristö, jossa he kasvavat.
Sikiöaikainen altistuminen alkoholille ja huumeille on tunnettu riskitekijä lapsen kehitykselle. Uudet tutkimukset osoittavat, että myös kasvuympäristöllä on merkittävä vaikutus.
– Lapset, joiden äidit käyttivät raskauden aikana alkoholia tai huumeita, altistuvat usein negatiivisille kokemuksille kasvaessaan, mikä vaikuttaa heidän kehitykseensä. Aiemmin ajateltiin, että haasteet johtuvat pääasiassa alkoholin ja huumeiden vaikutuksesta, sanoo vanhempi tutkija Anne Koponen, joka johtaa ADEF Helsinki -tutkimusta Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa.
ADEF Helsinki (Alcohol and/or Drug Exposure During Fetal Life) -tutkimuksessa oli 615 vuosina 1992–2001 syntynyttä lasta, jotka olivat altistuneet alkoholille ja huumeille ennen syntymää. Äitien päihdeongelmat tunnistettiin neuvolassa ja raskauden aikana he saivat erikoishoitoa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) päihdeklinikalla. Lapsia seurattiin syntymästä vuoteen 2016, jolloin he olivat 15–24-vuotiaita, ja heitä verrataan 1 787 samanikäisen nuoren vertailuryhmään. Kaikki tiedot nuorten hyvinvoinnista ja elämäntilanteesta ovat peräisin potilasasiakirjoista ja kansallisista rekistereistä.
Tulokset osoittavat, että 64 prosenttia ennen syntymää päihteille altistuneista nuorista oli sijoitettu vähintään kerran elämässään kodin ulkopuoliseen hoitoon, kun vertailuryhmässä vastaava luku oli 8 prosenttia. He saivat myös useammin sairaalahoitoa tapaturmien ja myrkytysten seurauksena. Heillä oli myös kaksi kertaa enemmän mielenterveysongelmia, erityisesti yliaktiivisuutta ja ADHD:n kaltaista käyttäytymistä. Osalla lapsista on syntyessään rakenteellisia poikkeavuuksia, kuten sydänvikoja, karsastusta tai skolioosia.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että ennen syntymää alkoholille ja huumeille altistuneet nuoret suorittivat harvemmin toisen asteen koulutuksen ja olivat todennäköisemmin pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeessa.
– Nämä haasteet ovat tunnettuja riskitekijöitä syrjäytymiselle, ja ne voivat lisätä muiden haasteiden riskiä myöhemmin aikuisiällä, sanoo ADEF Helsinki -tutkija Niina-Maria Nissinen.
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Sijoittaminen kodin ulkopuoliseen hoitoon itsessään ei välttämättä ole syy lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin. Todennäköisesti syy on aiemmassa laiminlyönnissä ja altistumisessa päihteille. Tulokset kuitenkin viittasivat siihen, että toistuvat sijoitukset ja laitoshoito saattavat lisätä mielenterveysongelmien riskiä.
Tutkijat korostavat ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tarvetta. Raskaana olevat äidit, joilla on päihdeongelmia, on saatava hoitoon mahdollisimman pian.
– Terveydenhuollon on kyettävä tunnistamaan riskiraskaudet, ja perheitä on tuettava erityisesti ennen lapsen syntymää ja varhaislapsuudessa, jolloin aivojen kehitys on voimakasta, sanoo Anne Koponen. Suotuisa kasvuympäristö ja terapeuttiset interventiot voivat vaikuttaa myönteisesti päihteille altistuneiden lasten neuropsykologiseen kehitykseen.
Arviolta kuusi prosenttia suomalaisista lapsista altistuu alkoholille tai huumeille ennen syntymää.
Anne Koponen,
dosentti, vanhempi tutkija, Folkhälsanin tutkimuskeskus
puh: 050 323 4025, s-posti: anne.m.koponen@helsinki.fi
Koponen, A. M., Nissinen, N-M., Gissler, M., Autti-Rämö, I., Sarkola, T. & Kahila, H. (2020). Prenatal substance exposure, adverse childhood experiences and diagnosed mental and behavioral disorders - a longitudinal register-based matched cohort study in Finland. SSM Population Health, 11, 100625. https://doi.org/10.1016/j.ssmph.2020.100625
Koponen, A. M., Gissler, M., Nissinen, N-M., Autti-Rämö, I., Kahila, H. & Sarkola, T. (2023). Cumulative risk factors for injuries and poisoning requiring hospital care in youth with prenatal substance exposure – A longitudinal controlled cohort study. Nordic Studies on Alcohol & Drugs. doi.org/10.1177/14550725231202074
Koponen, A. M, Nissinen, N-M., Gissler, M., Kahila, H., Autti-Rämö, I. & Sarkola, T. (2022). Out-of-home care and diagnosed mental and behavioral disorders among youth with and without prenatal substance exposure: A longitudinal register-based cohort study. Children and Youth Services Review, 143, December 2022, 106683. https://doi.org/10.1016/j.childyouth.2022.106683
