Lasten ja nuorten lisätyn sokerin saanti ylittää sille asetetut suositukset monissa kehittyneissä maissa. Liiallisella sokerinkäytöllä on ajateltu olevan terveydelle epäedullisia seurauksia kuten ylipaino. Sokerin rooli hammaskarieksen biologisessa syntyprosessissa tunnetaan hyvin mutta kovinkaan paljon ei löydy tutkimusta siitä, onko sokerinkäyttö yhteydessä suun bakteeristoprofiileihin. Suun bakteeristo eli suun pinnoilla ja syljessä elävät bakteerit osallistuvat sekä suun että systeemisen terveyden ylläpitoon. Sokerinkäyttö saattaa muokata bakteeristoa.
Sohvi Lommin väitöskirjatutkimuksen, toteutettu Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa, tavoitteena oli tutkia yhteyksiä sokeristen tuotteiden ja ylipainon, karieksen ja syljen bakteeriston välillä 9–12-vuotiailla suomalaislapsilla. Tutkimus pohjautui Hyvinvointi teini-iässä (Fin-HIT) -kohortissa kerättyyn aineistoon. Lapset raportoivat sokeristen tuotteiden eli niin sanottujen makeiden herkkujen käyttötiheyttä edeltävän kuukauden aikana. Näitä herkkuja olivat suklaa, makeiset, keksit, makeat leivonnaiset, jäätelö sekä sokeroidut mehut ja virvoitusjuomat. Näiden makeiden herkkujen yhteenlasketun käyttötiheyden yhteyttä ylipainon riskiin sekä käyttötiheyden muutoksen yhteyttä ylipainon kehittymisen riskiin selvitettiin. Lisäksi tutkittiin makeiden herkkujen käyttötiheyden yhteyttä karieksen riskiin sekä syljen bakteeriston monimuotoisuuteen, koostumukseen ja toiminnalliseen potentiaaliin.
Tutkimus perustuu suureen Fin-HIT-kohorttiin, johon kuuluu yli 11 000 lasta eri puolilta Suomea.
– Tutkimus perustuu suureen Fin-HIT-kohorttiin, johon kuuluu yli 11 000 lasta eri puolilta Suomea. Keräsimme tietoja useista heidän terveyskäyttäytymiseensä ja painoonsa liittyvistä tekijöistä kahtena eri ajankohtana, mikä mahdollisti pitkittäisten yhteyksien havainnoinnin varhaisnuoruuden aikana. Makeiden herkkujen kulutusta mitattiin indeksillä, jossa yhdistettiin useita erityyppisiä sokeripitoisia ruokia ja juomia. Tämä antaa kokonaisvaltaisemman kuvan sokerin kulutuksesta kuin pelkästään ravintoaineiden tai yksittäisten elintarvikkeiden tarkastelu. Meiltä puuttui kuitenkin tieto annoskokoista ja tulokset perustuvat vain kulutustiheyksiin, joten ruokavaliotiedot olivat luonteeltaan suhteellisen karkeat, Lommi kertoo.
Sohvi Lommi, tutkija Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa, väitteli äskettäin tohtoriksi.
Poikkileikkausasetelmaa hyödyntäen selvisi, että matalin makeiden herkkujen käyttötiheys yhdistyi suurentuneeseen ylipainon tai lihavuuden riskiin, kun taas korkein käyttötiheys yhdistyi pienentyneeseen riskiin. Reilun kahden vuoden seurannan aikana havaittiin, että lisääntynyt herkkujen käyttötiheys ei lisännyt riskiä ylipainon kehittymiselle, vaan päinvastoin: pienentynyt käyttötiheys oli yhteydessä suurentuneeseen ylipainon kehittymisen riskiin. Lisäksi makeiden herkkujen korkein käyttötiheys oli yhteydessä suurentuneeseen karieksen riskiin ja matalin käyttötiheys pienentyneeseen karieksen riskiin poikkileikkausasetelmassa. Syljen bakteeriston monimuotoisuudessa ei havaittu eroja matalan ja korkean käyttötiheyden ryhmien välillä. Sen sijaan bakteeriston koostumuksessa ja toiminnallisessa potentiaalissa eroja havaittiin. Esimerkiksi nitraatin aineenvaihduntaan liittyvä metabolinen reitti oli aktiivisempi tiheämmin makeita herkkuja nauttivilla lapsilla matalan käyttötiheyden ryhmään verrattuna.
Tulokset saattaa aluksi vaikuttaa yllättäviltä, mutta samankaltaisia tuloksia on havaittu useissa aiemmissa tutkimuksissa. Käänteinen korrelaatio voitaisiin selittää esimerkiksi käänteisellä syy-yhteydellä.
– Tulokset saattaa aluksi vaikuttaa yllättäviltä, mutta samankaltaisia tuloksia on havaittu useissa aiemmissa tutkimuksissa. Käänteinen korrelaatio voitaisiin selittää esimerkiksi käänteisellä syy-yhteydellä. Ylipainoisten lasten vanhemmat saattavat mahdollisesti rajoittaa lasten runsassokeristen ruokien ja juomien kulutusta, tai lapset itse saattavat laihduttaa ja rajoittaa ruoankäyttöään. Toisaalta makeilla herkuilla voi olla myös kyllästyttävä vaikutus. Herkun tyypistä riippuen se voi sisältää myös rasvaa, proteiinia ja kuitua, jotka voivat lisätä kylläisyyttä. Lisätutkimukset, joissa käytetään kattavampia ruokavaliotietoja, ovat mielestäni perusteltuja, Lommi sanoo.
Tulokset vihjaavat, että kouluikäisten lasten ylipainon torjunnassa ei kannattane keskittyä pelkästään sokeristen tuotteiden käyttöön. On syytä huomioida koko ruokavalio sekä muut elintavat. Sen sijaan hammasterveyden kannalta näyttää olevan hyödyllistä rajoittaa sokeristen tuotteiden käyttötiheyttä. Syljen bakteeristoa koskevat tulokset avaavat oven syventäviin tutkimuksiin sokerinkäytön vaikutuksista suun bakteeristoon ja sitä kautta terveyteen.
Lommin väitöskirja on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.
