Suomen Lucian 2020 kruunaa opetusministeri Li Andersson. Ministeri arvostaa Lucia-keräystä ja sen tavoitetta tukea raskaan arjen kanssa ponnistelevia lapsiperheitä.
On perjantai-iltapäivä ja ulkona hämärtää jo, vaikka kello on vasta puoli neljä. Opetusministeri Li Anderssonin toimistossa lämmin valo toivottaa kuitenkin tervetulleeksi. Vaikka ministerillä on takanaan pitkä työviikko, hän antaa mieluusti aikaansa kertoakseen ajatuksiaan Luciasta sekä Lucia-keräyksestä.
– Lucian kruunaaminen on tehtävä, jonka otin erittäin mielelläni vastaan. Lucia tuo lämpöä ja valoa ja on monelle tärkeä, erityisesti monille perheille.
Lämpö ja valo ovat useimmille meistä tervetulleita vuoden pimeimpänä aikana. Tänä vuonna Lucia-perinne on kuitenkin erityisen tärkeä, sillä koronapandemian takia vuosi on ollut monelle raskas.
– Vallitseva epävarmuus, jonka kanssa olemme saaneet opetella elämään, vaikuttaa meihin psyykkisesti. Epävarmuus on raskas taakka kannettavaksi. Moni etänä työskentelevä tai opiskeleva on varmasti kaivannut niitä sosiaalisia kontakteja, joita työn tai harrastusten kautta normaalisti saa kokea. Ajatus yhteisestä juhlasta, jostakin, jota voimme yhdessä juhlistaa, on tänä vuonna erityisen tärkeä.
Lucia-keräyksen tuotot käytetään raskaan arjen kanssa kamppailevien lapsiperheiden tukemiseen. Ministeri Andersson pitää keräyksen tavoitetta erityisen tärkeänä juuri tänä vuonna.
– 2020 on ollut kaikille raskas vuosi, ja erityisesti lapsiperheille, joilla oli vaikeuksia jo ennen epidemian alkua. Ministeriössä huolenaiheena on parhaillaan se, miten epidemia, rajoitukset ja tehdyt päätökset ovat vaikuttaneet ja johtaneet lisääntyvään eriarvoisuuteen lasten ja nuorten keskuudessa. Kaikissa perheissä vanhemmilla ei ole mahdollisuutta tukea lapsiaan kotona etäopetuksen aikana. Syksyn aikana olemme kuulleet myös lisääntyvästä lasten ja nuorten pahoinvoinnista.
Viime aikoina useissa foorumeissa on keskusteltu kouluissa tapahtuvasta kiusaamisesta sekä kiusaamisen vastaisesta työstä.
– Kiusaamiskeskustelu on herättänyt runsaasti huomiota ja tunteita. Näen tämän kuitenkin positiivisena merkkinä siitä, että velvollisuutemme huolehtia lasten ja nuorten oikeuksista on asia, jota suomalaisessa yhteiskunnassa arvostamme. Ajassa, jossa julkisuudessa keskustellaan usein polarisaatiosta, erimielisyyksistä, populismista ja radikalismista, yhteiskuntana meitä yhdistää tahtomme turvata lasten ja nuorten oikeuksia.
Kiusaamisen vastaisen työn tarkoitus on varmistaa, että jokainen saa mahdollisuuden tuntea itsensä tasa-arvoiseksi jäseneksi omassa yhteisössään.
– Yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä on opetusympäristön turvaaminen kaikille lapsille ja nuorille. Koulun tulee olla paikka, jossa lapsi tai nuori saa oppia, kasvaa ja olla oma itsensä.
Andersson painottaa turvallisten aikuisten merkitystä. Sekä kotona että koulussa olevien turvallisten aikuisten lisäksi myös perheiden tuki on Anderssonista tärkeä asia.
– Panostukset lapsiperheiden eteen ovat varmasti kannattavimpia investointeja, joita yhteiskunta voi tehdä. On tärkeää jatkuvasti kehittää matalan kynnyksen palveluja, jotta perheet voivat saada tukea heti, kun ongelmat alkavat kasaantua.
Opetusministeri Andersson painottaa kerta toisensa jälkeen sitä, että jokaisen lapsen ja nuoren oikeus on saada olla oma itsensä. Hänestä on tärkeää myös pohtia, miten pojista ja tytöistä puhutaan julkisuudessa. Työtä näiden teemojen parissa on myös tärkeä jatkaa.
– Mielestäni julkisuudessa annetaan yhä melko kapea malli sille, millaisia poikien tulisi olla. Nuorten tyttöjen osalta meillä taas on edelleen lasikattoja rikottavana myös Suomessa, puhumattakaan globaalisti.
– Meidän pitää kannustaa lapsia ja nuoria siihen, että he saavat kasvaa ja tulla omiksi itsekseen omista lähtökohdistaan eikä ennalta määrättyjen mallien mukaisesti.
Myös Lucia-perinteen yhteydessä on tärkeää pohtia, miten aiheesta puhutaan ja samalla tuoda esille mitä Lucia sisällöllisesti merkitsee – Lucian valinnassa kyse on esikuvan valitsemisesta.
Ministerille itselleen Lucia-päivän vietto on liittynyt kiinteästi hänen omaan koulunkäyntiinsä. Hän muistelee osallistuneensa kouluaikoina teatteriesitykseen, jossa käsiteltiin Lucian historiaa. Viime vuosina Anderssonilla ei sen sijaan ole ollut erityisiä Lucia-perinteitä. Tulevaisuudessa Lucian päivän vietto saattaa kuitenkin saada perheessä suuremman roolin, hän uskoo.
– Uskon että Lucia-perinne on jotain, jota voin viedä omassa perheessäni eteenpäin nyt, kun itse saan lapsen. Jouluperinteet muuttuvat varmasti aiempaa merkityksellisemmiksi myös itselleni.
Teksti: Annika Sjöblom
Kuvat: Mikko Käkelä
