Lapset syövät enemmän kasviksia ja saavat enemmän kuitua päiväkodeissa, joissa on paljon ruokailuun liittyviä kirjallisia sääntöjä. Lisäksi varhaiskasvattajien positiivinen mielipide päiväkotiruoasta on yhteydessä lasten runsaampaan kasvisten syöntiin, sekä lasten kannustaminen kasvisten ja hedelmien syömiseen runsaampaan kuidun saantiin.
Nämä tulokset käyvät ilmi elintarviketieteiden maisteri Reetta Lehdon Helsingin yliopistolle tekemästä väitöstutkimuksesta, jossa selvitettiin päiväkodin ruokailuympäristön yhteyksiä 3-6-vuotiaiden lasten ruoankäyttöön ja ravinnonsaantiin. Päiväkotien ruokailutilanteita ei juurikaan ole tutkittu Suomessa aikaisemmin.
Tutkimuksessa selvisi myös, että päiväkodin johtajan raportoimat yhteistyöhaasteet ruokapalvelun kanssa ovat yhteydessä lasten pienempään todennäköisyyteen syödä hedelmiä ja marjoja. Yhteistyön sujuvuuteen ruokapalvelun ja päiväkotien välillä onkin hyvä kiinnittää huomiota. Lisäksi kunnalla vaikutti olevan suurempi merkitys päiväkotien ruokailukäytäntöihin kuin päiväkodin alueen sosioekonomisella asemalla.
Vuonna 2018 Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisema ensimmäinen varhaiskasvatuksen ruokailusuositus sisältää suosituksia sekä varhaiskasvatuksen ruoan ravitsemuksellisesta laadusta että ruokailutilanteiden käytännöistä. Suositeltuja käytäntöjä ovat mm. henkilöstön ruokaileminen esimerkkinä yhdessä lasten kanssa ja se, että lapset annostelevat itse ruokansa lautasilleen. Väitöstutkimuksen mukaan kuitenkin vain kolmanneksessa yli 3-vuotiaiden lasten ryhmistä lapset saavat annostella itse ruokansa ja kaksi kolmannesta kasvatushenkilöstöstä söi päivittäin päiväkodin tarjoamaa ruokaa. Tämä osuus vaihteli suuresti sen mukaan, mikä oli kunnan linjaus henkilöstön ateriakorvauksissa.
Tutkimuksessa havaittiin, että lasten lisätyn sokerin saanti päiväkodin aterioilta oli vähäistä. Energiansaanti lisätystä sokerista kattoi alle 5 % lasten kokonaisenergian saannista päiväkodissa. Suosituksen mukaan se saisi olla korkeintaan 10 %. Varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen mukaan kokopäivähoidossa olevan lapsen tulisi saada noin 2/3 energiastaan päiväkotipäivän aikana. Tämä suositus ei tutkimustulosten mukaan kuitenkaan täyttynyt, vaan energiansaanti jäi noin 55 %:iin.
Väitöskirja on osa Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistä DAGIS-tutkimusta. Tutkimukseen osallistui 66 kunnallista päiväkotia Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2015-2016. Päiväkodin henkilöstö piti ruokapäiväkirjaa lasten ruoankäytöstä. Tutkimuksessa käytettiin 586 lapsen ruoankäyttötietoja. Päiväkotien kasvatushenkilöstö ja johtajat vastasivat kyselylomakkeilla päiväkotien ruokailukäytäntöjä koskeviin kysymyksiin ja lisäksi päiväkotiryhmien lounastilanteita havainnoitiin.
Reetta Lehto väittelee tohtoriksi Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta aiheesta ”Preschool and children’s dietary intake – the role of preschool mealtime environment in children’s dietary intake at preschool”. Väitöstilaisuus pidetään lauantaina 14.3. klo 12 Metsätalossa (Unioninkatu 40) salissa 2. Vastaväittäjänä toimii dosentti Sirpa Sarlio sosiaali- ja terveysministeriöstä ja kustoksena professori Mikael Fogelholm.
