Santeri Leinonen, kohta 19, oli ennen abivuottaan kesätöissä Folkhälsanin päiväkodissa Hyvinkäällä. Mukavan työn ja palkan lisäksi työ tarjosi hänelle mahdollisuuden oppia sujuvaa ruotsia. Nyt hän toimii kielilähettiläänä ja kertoo muille nuorille, miksi kieliopintoihin kannattaa panostaa.
Töihin FolkhälsanilleKun Leinonen aktivoi opiskelijoita ryhmäkeskusteluihin elokuisena iltapäivänä Sveitsin lukiossa Hyvinkäällä, on vaikea uskoa, että luokan edessä seisoo vuoden takainen abiturientti. Niin tottuneesti hän pitää oppilaita hereillä.
Lähes kaikki viittaavat, kun Leinonen kysyy, ketkä voisivat kuvitella työskentelevänsä englanniksi. Harva sen sijaan luottaa ruotsin taitojensa riittävän työkieleksi.
– Jos vain harvat osaavat ruotsia, sen osaamisesta tulee meriitti, Leinonen kommentoi.
Leinonen on asunut koko ikänsä Hyvinkäällä. Nyt hänellä on kuitenkin edessään muutto Helsinkiin, sillä hän on aloittamassa venäjän opinnot Helsingin yliopistossa.
Vaikka Leinonen mielellään puhuu oppilaille kielilähettiläänä, hän ei aio ryhtyä kieltenopettajaksi.
– Mielestäni on tärkeää käyttää arjessa niitä kieliä joita osaa. Olen pohtinut muun muassa journalistin ammattia.
Leinonen päätti hakea töitä Folkhälsanin päiväkodista nimenomaan oppiakseen ruotsia. Hän oli opiskellut keskipitkän oppimäärän ruotsia seitsemänneltä luokalta lähtien, mutta ylioppilaskirjoituksissa hän halusi kirjoittaa pitkän oppimäärän.
– Viihdyin päiväkodissa todella hyvin. Soitin haitaria, lauloin ja luin lapsille.
Päiväkoti tarjoaa ruotsinkielistä päivähoitoa, kielikylpyä, esikoulua ja iltapäivätoimintaa koululaisille. Leinonen työskenteli kielikylpyryhmässä.
– Tämä sopi minulle erinomaisesti, sillä kaikki käännettiin.
Leinonen suosittelee lämpimästi Folkhälsanin päiväkotia kesätyöpaikaksi Sveitsin lukion oppilaille.
– Työskentelin päiväkodissa kuusi tuntia päivässä. Työ oli hauskaa, sain siitä palkkaa ja opin lisäksi puhumaan ruotsia sujuvasti.
Moni Leinosen tunnille osallistuvista oppilaista on kiinnostunut kielistä. Anton Rantamäki kertoo, että hän on oppinut saksaa katsellessaan saksalaisia poliisisarjoja. Saara Lindström suunnittelee hakevansa poliisikoulutukseen. Häntä mietityttää, mitä kieliä poliisin työssä tarvitaan, ja pitää Leinosen tuntia inspiroivana.
Tunnin jälkeen Leinonen kiirehtii juna-asemalle autollaan. Hän on toiminnanjohtaja Kansalliskielet ry:ssä ja järjestöllä on kokous Helsingissä. Lisäksi Leinonen on heinäkuusta lähtien tehnyt toimistotöitä Kielilähettiläille.
Kielistä Leinonen kiinnostui koulussa.
– Hyvinkäällä voi lukea koulussa saksaa, venäjää, englantia ja ruotsia – joita itse olen lukenut – mutta myös latinaa, ranskaa, espanjaa ja viron kieltä. Täällä panostetaan kieliin, ja se on yksi syy siihen, että olen viihtynyt täällä.
| Kielilähettiläät |
| Kielilähettiläät on Kansalliskielet ry:n hanke, jota rahoittaa Svenska kulturfonden -säätiö. Suunnitelmissa on, että 50 kielilähettilästä eri puolilta maata tekee 300 kouluvierailua vuosina 2019–2021. Kiinnostus hanketta kohtaan on yllättänyt: jopa 120 suomenkielistä koulua on tähän mennessä tilannut kielilähettilään, kertoo hankkeen alullepanija ja hankejohtaja Jaan Siitonen. Santeri Leinonen on kielilähettiläistä nuorin, kun taas vanhin on jo eläkeiässä. Lue lisää hankkeesta: https://www.kielilahettilaat.fi |
Teksti: Maria Svanström
