"Imetyksen tukeminen on yksi tärkeimmistä kansanterveydellisistä panostuksista" - Folkhälsan

11 heinäkuuta 2018

"Imetyksen tukeminen on yksi tärkeimmistä kansanterveydellisistä panostuksista"

Uutinen Yhdysvaltojen yrityksestä vesittää WHO:n imetystä edistävä päätöslauselma herättää huolta kansanterveysalan asiantuntijoissa ympäri maailmaa. Myös Folkhälsanin asiantuntijat ovat asiasta tyrmistyneitä.

Lue lisä imetyksestä (ruotsiksi)

– On surullista, että Yhdysvaltojen kaltainen suurvalta on yrittänyt vesittää imetystä kannustavan päätöslauselman syntymisen. Imetys on tärkeää sekä lapsen että äidin terveydelle, ja imetyksen tukeminen on yksi tärkeimmistä kansanterveydellisistä panostuksista, joita maa voi tehdä", sanoo Folkhälsanin imettämistä edistävässä työssä toimiva Malin von Koskull.

WHO pyrki päätöslauselmalla kannustamaan valtioita rajoittamaan äidinmaidonkorvikkeiden harhaanjohtavaa markkinointia. Yhdysvallat vastusti esitystä voimakkaasti, kun WHO:n päätöksentekoelin käsitteli asiaa keväällä.

–  Minusta on tärkeää, että kaikki perheenlisäystä odottavat ja uudet perheet saavat täsmällistä tietoa imetyksestä, jotta heillä on mahdollisuus tehdä oikeita valintoja. On totta, että imetys ei ole aina mahdollista. Mutta se ei voi tarkoittaa sitä, että tärkeää terveystietoa pimitetään, kun markkinoidaan äidinmaidonkorvikkeita, von Koskull sanoo.

– Tällaiset kannanotot ja päätöslauselmat ovat tärkeitä, jotta voimme vaikuttaa ja edistää imetystä sekä maailmanlaajuisesti että kansallisella tasolla. WHO ja UNICEF ovat seuranneet systemaattisesti imetystä eri maissa. Järjestöt ovat panneet merkille ja korostavat, kuinka tärkeää on, että maan johto tukee aktiivisesti imetystä ja että imetyksen tukemista koordinoidaan ja seurataan.

Imetys on osoittautunut paljon tärkeämmäksi kuin aiemmin on ymmärretty myös hyvinvointivaltioissa, kuten Suomessa.

Imetys vaikuttaa terveyteen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Vauva saa äidinmaidosta ravintoaineita, vasta-aineita ja hormoneja juuri sen verran kuin vauva niitä sillä hetkellä tarvitsee. Äidin elinympäristön mikrobit ovat kehittäneet hänen immuunipuolustustaan, ja osa näistä vasta-aineista siirtyy vauvalle äidinmaidon kautta.

– Lisäksi äidin keho voi tuntea mitä hänen vauvansa tarvitsee juuri sillä hetkellä. Kuumana kesäpäivänä, kun vauva tarvitsee paljon nestettä, niin äidinmaitokin on nestemäisempää. Äidinmaito on myös erilaista riippuen siitä, onko vauva vastasyntynyt vai jo hieman vanhempi. Imetetyt lapset saavat tällä tavoin räätälöidyn suojan, joka säilyy myös imetyksen lopettamisen jälkeenkin.

Suoja on erityisen hyvä hengitystieinfektioita, ripulia ja korvatulehduksia vastaan, mutta imettäminen vähentää myös lihavuuden, diabeteksen ja joidenkin autoimmuunisairauksien riskiä myöhemmin elämässä.

Tutkimukset osoittavat myös, että imetyksellä on myönteisiä vaikutuksia lapsen kognitiivisiin kykyihin. Äidille imetys tarkoittaa sitä, että hänen riskinsä sairastua rinta- ja munasarjasyöpään ja tyypin 2 diabetekseen vähentyy.

– Vaikka imetys antaa monia positiivisia terveysvaikutuksia, niin vain harvoja vauvoja imetään suositusten mukaisesti. Myös Suomessa meidän on pyrittävä vahvistamaan kulttuuria, jossa imetystä pidetään jälleen yhteiskunnan normina. Joskus ei ole mahdollista imettää, mutta useimmiten kyse on siitä, että perhe ei ole saanut imetykseen tarvittavaa tukea, rohkaisua tai konkreettisia neuvoja, von Koskull sanoo.

Vaikka imetyksestä on tullut jälleen yleisempää, niin maassamme on edelleen hyvin yleistä antaa lapselle myös äidinmaidonkorviketta. Noudatamme Suomessa WHO:n jäsenmaana äidinmaidonkorvikkeiden markkinoinnin kansainvälistä säännöstöä.

On olemassa asetus, joka kieltää valmistajia ja myyjiä antamasta äidinmaidonkorvikkeesta liian ihannoivaa kuvaa ennen imetystä. Se velvoittaa myös valmistajan ilmoittamaan asiakkaalle, että imetys on lapselle parempaa kuin äidinmaidonkorvikkeet. Kun WHO:n yleiskokous hyväksyi säännöstön vuonna 1981, vain kolme valtiota äänesti sitä vastaan. Yhdysvallat oli yksi niistä.