Rauhallinen ympäristö edistää kuntoutumista
Julkaistu 15. tammikuuta 2010
Tarttumisvoiman ja tasapainon testaus kiinnostivat kävijöitä Meltolan uuden kuntoutusyksikön avoimien ovien päivänä 14.tammikuuta.
Yleisöllä oli tilaisuus tutustua erityyppisiin terapiamuotoihimme kuten fysioterapiaan, toimintaterapiaan ja neuropsykologin palveluihin.
Raaseporissa sijaitsevan Meltolan kuntoutusosaston muuton taustalla oli halu palvella asiakkaita paremmin. Kun osasto siirtyi isossa rakennuskompleksissa yhtä kerrosta ylemmäksi, jokainen asiakas sai kylpyhuoneella varustetun yhden tai kahden hengen huoneen, jossa on oma tv. Myös uudet yleiset tilat ovat viihtyisät ja niin henkilökunta kuin vieraat ovat ottaneet muutokset vastaan ilolla.
Folkhälsanin Meltolan kuntoutusosastolla on vuosittain kuntoutettavana noin 400 henkilöä. Useat heistä tulevat kuntoutukseen aivoverenvuodon, aivoinfarktin tai leikkauksen jälkeen. Yksikössä käytetään monenlaisia kuntoutusmuotoja.
Henkilökuntakin viihtyy uusissa tiloissa. Aiemmin kaksi, kolme, toisinaan jopa neljä asiakasta jakoi yhden huoneen, mutta nyt yksityisyyttä on enemmän, kun jokaisella on oma huone tai korkeintaan yksi huonetoveri. Viihtyisyyttä paransi suuresti myös se, että kylpyhuoneet ovat potilashuoneiden yhteydessä eivätkä käytävässä niin kuin aiemmin. Osaston käytävämäinen ilme on lieventynyt ja sen vuoksi tilat vaikuttavat vähemmän sairaalamaisilta.
”Täällä on aivan ihanaa”, sanoo Kerstin Rehnberg, joka on leikkauksen jälkeisessä kuntoutuksessa. Hän sai leikkauksessa tekonivelet molempiin polviin.
Hän on tavattoman tyytyväinen sekä henkilökuntaan että saamaansa hoitoon. Sen sijaan hänen mielestään ei ole hyvä asia, että hän on tullut Meltolan kuntoutukseen täysin omasta aloitteestaan – ja omalla kustannuksellaan.
”Mitä järkeä on siinä, että maksetaan kallis leikkaus, jos ei sitten saa mitään kunnollista jälkihoitoa niin, että potilas pystyisi selviytymään omin avuin?” Kerstin ihmettelee. ”He halusivat lähettää minut kotiin viisi päivää leikkauksen jälkeen, vaikka en pystynyt edes nousemaan ylös ja seisomaan omin avuin, kävelemisestä puhumattakaan. Vaihtoehtoksi minulle tarjottiin vuodeosastoa.”
Kuntoutusyksikön sairaanhoitajan Susanne Lindgrenin mielestä on suuri ero siinä, millaista oli yksikön toiminta kerrosta alempana ja millaista on nyt, uusissa tiloissa.
”Täällä on kotoisempaa”, hän sanoo. ”Ruokasali on aivan toimiston vieressä eikä käytävän vastakkaisessa päässä niin kuin ennen. Sen vuoksi henkilökunta ja asiakkaat seurustelevat nyt enemmän keskenään ja kanssakäyminen on luontevaa.”
Susannen mukaan on myös hyvin olennaista, ettei useamman kuin kahden asiakkaan tarvitse jakaa keskenään huonetta.
”Minusta vaikuttaa siltä, että asiakkaat nukkuvat paremmin nyt kun toisista ei ole häiriötä. Monilla on kyllä kipuja, yölläkin, ja silloin he tarvitsevat apua. Mutta nyt vain harvoin kenenkään muun potilaan tarvitsee herätä sen vuoksi”, Susanne toteaa. ”Ja hyvä uni on tietenkin erittäin tarpeen myös kuntoutuksen onnistumiselle.”
Teksti: Eva-Maria Nystén, käännös: Maija-Liisa Ahonen, kuvat: Nina Ahtola